Kotihoidon asiakkaan oikeudet ja hyvä arki kotona

Kun kotihoito tulee osaksi arkea, kyse ei ole vain käynneistä kalenterissa. Kotihoito koskettaa ihmisen yksityisintä tilaa, omaa kotia, rutiineja, terveyttä, turvallisuutta ja usein myös omaisten huolta. Siksi kotihoidon asiakkaan oikeudet ovat paljon enemmän kuin juridisia periaatteita. Ne ovat hyvän arjen perusta.

Kotihoidon asiakas voi olla ikääntynyt henkilö, sairaudesta toipuva aikuinen, vammainen henkilö, lapsiperhe tai muuten arjessa tukea tarvitseva ihminen. Palvelu voi sisältää esimerkiksi päivittäistä apua, lääkehoidon tukea, kotisairaanhoitoa, henkilökohtaista apua, etäkotihoitoa tai kodin siisteydestä huolehtimista. Palvelun sisältö vaihtelee, mutta asiakkaan ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja turvallisuus eivät ole neuvottelukysymyksiä.

Tässä oppaassa käydään läpi, mitä kotihoidon asiakkaan oikeudet tarkoittavat käytännössä ja miten asiakas, omainen ja palveluntuottaja voivat yhdessä rakentaa hyvää arkea kotona.

Kotihoidon asiakkaan oikeudet perustuvat lakiin ja hyvään hoivaan

Suomessa kotihoitoon liittyvät oikeudet nojaavat useisiin säädöksiin. Sosiaalihuollon palveluissa keskeinen on laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joka korostaa hyvää kohtelua, asiakkaan osallisuutta ja oikeutta saada selvitys eri vaihtoehdoista. Kun kotihoito sisältää terveydenhuollon palveluja, kuten sairaanhoidollisia toimenpiteitä tai lääkehoidon seurantaa, sovelletaan myös lakia potilaan asemasta ja oikeuksista.

Ikääntyneiden palveluissa merkitystä on lisäksi vanhuspalvelulailla, jonka tavoitteena on tukea iäkkään henkilön toimintakykyä, osallisuutta ja oikea-aikaisia palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotihoidon asiakasta ei tule nähdä vain hoidon kohteena, vaan aktiivisena ihmisenä, jolla on omat toiveet, tapansa ja tavoitteensa.

Yksityisessä kotihoidossa oikeudet näkyvät myös sopimuksena: mitä palvelua ostetaan, milloin sitä annetaan, kuka vastaa palvelusta ja miten muutoksista sovitaan. Julkisessa kotihoidossa tai palvelusetelillä järjestetyssä palvelussa mukana ovat lisäksi hyvinvointialueen päätökset, kriteerit ja muutoksenhakumahdollisuudet.

Palvelutarpeen arviointi luo pohjan turvalliselle arjelle

Hyvä kotihoito alkaa siitä, että asiakkaan tilanne kartoitetaan huolellisesti. Pelkkä tieto siitä, että ihminen tarvitsee apua aamutoimissa tai lääkkeiden ottamisessa, ei vielä riitä. On ymmärrettävä, millainen hänen arkensa on, mitä hän pystyy tekemään itse, missä hän tarvitsee tukea ja mitkä asiat ovat hänelle erityisen tärkeitä.

Palvelutarpeen arvioinnissa tulisi huomioida fyysinen toimintakyky, muistaminen, mieliala, ravitsemus, liikkuminen, lääkitys, kodin turvallisuus, sosiaaliset suhteet ja omaisten rooli. Arviointi ei ole kertaluonteinen muodollisuus. Tilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi sairaalajakson, kaatumisen, uuden diagnoosin tai puolison sairastumisen jälkeen.

Hyvä palvelu- tai asiakassuunnitelma vastaa ainakin näihin kysymyksiin:

• Mitä apua asiakas tarvitsee päivittäin tai viikoittain?
• Mihin aikaan käynnit ovat arjen kannalta järkeviä?
• Mitkä tehtävät kuuluvat kotihoidon käyntiin?
• Miten lääkitys, ravitsemus ja hygienia turvataan?
• Miten asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään?
• Kuka on yhteyshenkilö asiakkaalle ja omaisille?
• Miten muutoksista ilmoitetaan ja kuka tekee päätökset?
• Milloin suunnitelma tarkistetaan uudelleen?

Suunnitelman tulee olla asiakkaalle ymmärrettävä. Jos asiakas ei hahmota kirjallista suunnitelmaa esimerkiksi muistisairauden vuoksi, asia käydään läpi rauhallisesti hänen kanssaan ja tarvittaessa mukana olevan läheisen kanssa. Tärkeää on, että palvelu ei jää oletusten varaan.

Itsemääräämisoikeus näkyy pienissä päivittäisissä valinnoissa

Kotihoidon asiakkaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että hän saa vaikuttaa omaan elämäänsä ja hoitoonsa niin paljon kuin mahdollista. Se ei ole vain suuria päätöksiä palvelun aloittamisesta tai lopettamisesta. Usein se näkyy tavallisissa asioissa: milloin noustaan ylös, mitä syödään aamupalaksi, mitä vaatteita puetaan, haluaako asiakas käydä suihkussa tänään vai huomenna ja miten kotona liikutaan.

Ammattitaitoinen kotihoito ei tee kaikkea asiakkaan puolesta, jos asiakas pystyy tekemään osan itse. Liiallinen auttaminen voi heikentää toimintakykyä. Toisaalta liian vähäinen apu voi aiheuttaa turvattomuutta ja vaaratilanteita. Tasapaino löytyy keskustelemalla ja seuraamalla arkea.

Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös oikeus kieltäytyä palvelusta tai yksittäisestä toimenpiteestä, jos asiakas ymmärtää päätöksen merkityksen. Jos kieltäytyminen vaarantaa terveyden tai turvallisuuden, tilanne pitää ottaa puheeksi kunnioittavasti. Tällöin voidaan etsiä vaihtoehtoja, kuten eri ajankohta, toinen toteutustapa tai lisätuki päätöksenteon tueksi.

Muistisairaan asiakkaan kohdalla itsemääräämisoikeus ei katoa. Silloin korostuu asiakkaan elämänhistorian tunteminen, rauhallinen vuorovaikutus ja läheisten tieto siitä, mikä on asiakkaalle tuttua ja mieluisaa. Hyvä kotihoito huomioi myös sen, että ihminen voi ilmaista tahtonsa eleillä, käytöksellä ja mielialalla, ei vain sanoilla.

Tietosuoja ja omaisten osallistuminen vaativat selkeät pelisäännöt

Omaiset ovat usein kotihoidon tärkeä tuki. He huomaavat muutoksia, auttavat käytännön asioissa ja tuovat turvaa asiakkaalle. Samalla kotihoidon asiakkaalla on oikeus yksityisyyteen. Kaikkia tietoja ei voi automaattisesti jakaa omaisille, ellei asiakkaalta ole siihen suostumusta tai ellei lainsäädäntö erikseen mahdollista tietojen luovuttamista.

Käytännössä tämä kannattaa sopia heti palvelun alussa. Asiakkaalta voidaan kysyä, kenelle tietoja saa antaa, millä tavoin yhteydenpito tapahtuu ja missä tilanteissa omaiseen otetaan yhteyttä. Jos asiakas ei kykene päättämään asiasta itse, toimitaan hänen etunsa mukaisesti ja huomioidaan mahdolliset edunvalvonta- tai valtuutusjärjestelyt.

Tietosuoja ei tarkoita kylmää etäisyyttä omaisiin. Päinvastoin, selkeät luvat ja yhteyshenkilöt helpottavat yhteistyötä. Kun kaikki tietävät, kuka saa mitäkin tietoa, vältetään väärinkäsityksiä ja turhaa huolta.

Hyvä kohtelu kotihoidossa tarkoittaa kiireetöntä ja kunnioittavaa kohtaamista

Kotihoidossa kohtaaminen tapahtuu asiakkaan omassa kodissa. Siksi käytöksellä, sanavalinnoilla ja tavaroiden käsittelyllä on suuri merkitys. Asiakkaan koti ei ole työpiste samalla tavalla kuin hoitoyksikön huone, vaan hänen henkilökohtainen ympäristönsä.

Hyvään kohteluun kuuluu, että hoitaja tervehtii, esittäytyy, kertoo mitä tekee ja pyytää luvan ennen intiimejä tai henkilökohtaisia toimia. Asiakkaan tavaroita, kaappeja tai lääkkeitä ei käsitellä ilman perustetta. Asiakasta ei puhuta yli, eikä hänen asioitaan käsitellä muiden kuullen tarpeettomasti.

Luottamus vahvistuu, kun asiakkaalla on mahdollisimman pysyvät ja tutut hoitajat. Vaihtuvuus voi olla joskus väistämätöntä esimerkiksi sairastumisten tai lomien vuoksi, mutta jatkuvuuteen kannattaa pyrkiä. Omegayksin kaltaisessa kotiin tuotavassa palvelussa tuttu hoitaja ja yksilöllinen palvelusuunnitelma voivat helpottaa arkea erityisesti silloin, kun asiakkaalla on muistisairaus, ahdistusta, liikuntarajoitteita tai pitkään jatkuva avuntarve.

Turvallinen kotihoito on sekä hoitoa että ennakointia

Turvallisuus ei tarkoita vain kaatumisten estämistä. Se sisältää lääkehoidon, hygienian, ravitsemuksen, liikkumisen, paloturvallisuuden, apuvälineet, mielialan seurannan ja sen, että asiakkaan voinnin muutoksiin reagoidaan ajoissa.

Lääkehoidossa selkeys on erityisen tärkeää. Ajantasainen lääkelista, oikein täytetty dosetti, sovitut vastuut ja poikkeamien kirjaaminen vähentävät riskejä. Jos kotihoidossa huomataan esimerkiksi sekavuutta, huimausta, ruokahaluttomuutta, lisääntynyttä kaatumista tai haavan pahenemista, tieto pitää viedä eteenpäin sovitun toimintatavan mukaisesti.

Myös etäkotihoidossa asiakkaan oikeudet säilyvät. Jos osa yhteydenpidosta tapahtuu etäyhteydellä, asiakkaalle pitää selittää, mitä palvelu sisältää, miten yhteys toimii ja miten yksityisyys turvataan. Etäpalvelu voi tukea arkea hyvin, mutta sen tulee sopia asiakkaan toimintakykyyn ja todelliseen tarpeeseen.

Hyvä arki kotona rakentuu rutiineista, osallisuudesta ja pienistä onnistumisista

Kotihoidon tavoitteena ei ole vain se, että välttämättömät asiat saadaan hoidettua. Hyvä arki tarkoittaa, että asiakas voi kokea olonsa turvalliseksi, tulla kohdatuksi ihmisenä ja säilyttää mahdollisimman paljon omaa toimintakykyään.

Päivittäiset rutiinit ovat monelle kotihoidon asiakkaalle tärkeitä. Aamupalan tuttu järjestys, lempimuki, radion kuuntelu, lyhyt kävely käytävässä tai päivän lehden selaaminen voivat olla pieniä asioita palveluntuottajan näkökulmasta, mutta asiakkaalle ne voivat merkitä jatkuvuutta ja omannäköistä elämää.

Hyvää arkea tukevat erityisesti nämä periaatteet:

• Asiakas osallistuu omien voimien mukaan, vaikka hitaasti ja pienin askelin.
• Apu annetaan tavalla, joka vahvistaa itsenäisyyttä eikä passivoi.
• Ruokailu, juominen ja lääkkeet rytmitetään selkeästi päivään.
• Kodin esteet, liukkaat matot ja huono valaistus huomioidaan ajoissa.
• Yksinäisyys, alakulo ja pelot otetaan yhtä vakavasti kuin fyysiset oireet.
• Omaisille kerrotaan sovitulla tavalla merkittävistä muutoksista.

Hyvä kotihoito on myös joustavaa. Jos asiakkaan vointi vaihtelee, palvelun pitää pystyä mukautumaan. Esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen apua voidaan tarvita väliaikaisesti enemmän. Kun toimintakyky palautuu, tukea voidaan keventää. Tavoitteena on oikea apu oikeaan aikaan.

Mitä tehdä, jos kotihoito ei vastaa sovittua?

Jos kotihoidon laatu, käyntien toteutuminen tai kohtelu huolestuttaa, asia kannattaa ottaa esiin mahdollisimman varhain. Moni ongelma ratkeaa keskustelulla, kun huoli kuvataan konkreettisesti: mikä tapahtui, milloin, kenelle ja mitä siitä seurasi.

Ensimmäinen askel on yleensä yhteydenotto palveluntuottajan vastuuhenkilöön tai kotihoidon yhteyshenkilöön. Jos kyse on julkisesta kotihoidosta, yhteys otetaan hyvinvointialueen kotihoitoon. Jos kyse on yksityisestä palvelusta, yhteys otetaan palvelun tuottajaan ja tarkistetaan myös palvelusopimus.

Jos keskustelu ei riitä, asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakasta voi neuvoa sosiaali- ja potilasasiavastaava, jonka tehtävistä säädetään laissa potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista. Vakavissa tai toistuvissa epäkohdissa asia voi edetä kanteluna valvontaviranomaiselle. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Julkisissa sosiaalipalveluissa asiakkaalla voi olla oikeus hakea muutosta palvelupäätökseen, jos hän on eri mieltä esimerkiksi myönnetyn avun määrästä. Tällöin päätöksessä tulee olla ohjeet oikaisuvaatimuksen tai muutoksenhaun tekemiseen.

Huolista kannattaa pitää kirjaa. Päivämäärät, kellonajat, käynnin sisältö, poikkeamat ja yhteydenotot helpottavat asian selvittämistä. Kirjaaminen ei ole syyttelyä, vaan keino varmistaa, että asiakkaan arki ja turvallisuus voidaan arvioida tosiasioiden pohjalta.

Miten valita kotihoito, joka kunnioittaa asiakkaan oikeuksia?

Kotihoitoa valitessa kannattaa katsoa palvelukuvauksen lisäksi toimintatapaa. Hyvä palveluntuottaja kysyy asiakkaan elämäntilanteesta, kuuntelee omaisia asiakkaan luvalla, kertoo selkeästi palvelun sisällön ja tekee kirjalliset sopimukset ymmärrettävästi. Myös se on tärkeää, miten palveluntuottaja toimii silloin, kun asiakkaan tarve muuttuu.

Kysy ennen palvelun aloittamista ainakin seuraavat asiat:

• Kuka tekee alkuarvion ja palvelusuunnitelman?
• Miten käyntien sisältö kirjataan ja miten siitä viestitään?
• Voidaanko asiakkaalle nimetä tuttuja hoitajia?
• Miten lääkehoidon vastuut määritellään?
• Miten palvelua muutetaan, jos vointi heikkenee tai paranee?
• Keneen asiakas tai omainen ottaa yhteyttä kiireettömissä huolissa?
• Miten palautteet, muistutukset ja poikkeamat käsitellään?

Omegayksi tarjoaa kotihoitoa, henkilökohtaista apua, lastenhoitoa, siivouspalveluja, etäkotihoitoa ja terveydenhuollon palveluja Espoossa, Turussa ja lähialueilla. Kun palvelua suunnitellaan kotiin, maksuton kartoituskäynti auttaa hahmottamaan, millaista apua tarvitaan ja miten arki voidaan järjestää asiakkaan toiveita kunnioittaen.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä oikeuksia kotihoidon asiakkaalla on? Kotihoidon asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun, osallisuuteen, tietosuojaan, turvalliseen palveluun ja selkeään suunnitelmaan. Jos palvelu on julkista, asiakkaalla on myös oikeus saada päätös ja ohjeet mahdolliseen muutoksenhakuun.

Voiko kotihoidon asiakas vaikuttaa käyntiaikoihin? Asiakkaan toiveet tulee huomioida mahdollisimman hyvin, mutta kaikki ajat eivät aina ole toteutettavissa esimerkiksi henkilöstön saatavuuden tai kiireellisyysjärjestyksen vuoksi. Tärkeintä on, että sovitut ajat ovat asiakkaan tarpeen kannalta perusteltuja ja muutoksista ilmoitetaan.

Saako omainen tietoa kotihoidon asiakkaan asioista? Omainen saa tietoa asiakkaan suostumuksella tai silloin, kun tiedon antamiselle on muu lainmukainen peruste. Käytännön sujuvuuden vuoksi kannattaa sopia palvelun alussa, kuka on yhteyshenkilö ja mitä tietoja hänelle voidaan antaa.

Mitä teen, jos kotihoidon laatu huolestuttaa? Ota ensin yhteyttä palveluntuottajan vastuuhenkilöön tai julkisen kotihoidon yhteyshenkilöön. Kirjaa konkreettiset tapahtumat muistiin. Tarvittaessa voit tehdä muistutuksen ja pyytää neuvoa sosiaali- ja potilasasiavastaavalta.

Voiko yksityistä kotihoitoa käyttää julkisen kotihoidon rinnalla? Kyllä, monissa tilanteissa yksityinen kotihoito täydentää julkista palvelua tai omaisten antamaa apua. Tällöin on tärkeää sopia vastuut selkeästi, jotta asiakas saa yhtenäistä ja turvallista tukea.

Haluatko keskustella kotihoidosta kotona asumisen tueksi?

Jos sinä tai läheisesi tarvitsette apua arkeen, oikean palvelun ei tarvitse alkaa arvailusta. Hyvä kotihoito rakentuu kuuntelemisesta, selkeästä suunnitelmasta ja asiakkaan oikeuksien kunnioittamisesta.

Ota yhteyttä Omegayksiin ja varaa maksuton kartoituskäynti Espoossa, Turussa tai lähialueilla. Selvitetään yhdessä, millainen tuki auttaa elämään turvallista ja omannäköistä arkea kotona.