Hoito- ja palvelusuunnitelma ohjaa sitä, miten kotihoito toteutuu

Kun etsit tietoa aiheesta ”hoito ja palvelusuunnitelma kotihoito”, olennaista on saada selville, mitä apua kotiin sovitaan, kuka siitä vastaa ja miten apua muutetaan tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma muuttaa avuntarpeen konkreettisiksi tehtäviksi ja yhteisiksi toimintatavoiksi. Sen pitäisi kertoa asiakkaalle, läheisille ja työntekijöille sama asia: miten juuri tämän ihmisen arkea tuetaan.

Hyvä suunnitelma ei ole pelkkä luettelo käynneistä. Siinä näkyvät myös asiakkaan omat toiveet, jäljellä olevat voimavarat ja tavoitteet. Tästä oppaasta löydät esimerkkipohjan sekä ohjeet suunnitelman tarkistamiseen ja muuttamiseen.

Mikä hoito- ja palvelusuunnitelma on?

Hoito- ja palvelusuunnitelma on asiakkaan tilanteeseen perustuva kirjallinen suunnitelma hoidon, huolenpidon ja arjen tuen järjestämisestä. Kotihoidossa se kuvaa esimerkiksi peseytymisen apua, lääkehoidon toteutusta, ravitsemuksen tukemista ja voinnin seurantaa silloin, kun nämä kuuluvat asiakkaan tarvitsemaan palveluun.

Asiakirjan nimi voi vaihdella. Käytössä voi olla esimerkiksi asiakassuunnitelma tai hoito- ja palvelusuunnitelma. Terveydenhuollossa voidaan lisäksi laatia omia hoitosuunnitelmia. Olennaista on, että kokonaisuus on ymmärrettävä ja eri toimijoiden tehtävät sopivat yhteen.

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa laaditaan lähtökohtaisesti palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma. Poikkeuksia ovat esimerkiksi tilapäinen neuvonta tai tilanne, jossa suunnitelma on ilmeisen tarpeeton.

Suunnitelma ei ole sama asia kuin palvelupäätös tai yksityisen palvelun sopimus. Julkisessa kotihoidossa palvelujen myöntäminen ratkaistaan päätöksellä. Itse ostettavassa palvelussa sopimus määrittää muun muassa ostettavan palvelun ja hinnan. Suunnitelma puolestaan ohjaa käytännön toteutusta.

Tavoitteet lähtevät asiakkaan omasta arjesta

Hoito- ja palvelusuunnitelma ohjaa kotihoitoa parhaiten, kun tavoitteet ovat asiakkaalle merkityksellisiä ja riittävän konkreettisia. Ilmaus ”tuetaan toimintakykyä” ei yksin kerro, mitä käynnillä tehdään. Selkeämpi tavoite voisi olla, että asiakas pystyy osallistumaan aamupalan valmistamiseen ja syö sovitun aamupalan päivittäin.

Tavoitteena ei aina ole toimintakyvyn paraneminen. Etenevässä sairaudessa voidaan pyrkiä nykyisen toimintakyvyn säilyttämiseen, oireiden lievittämiseen tai turvallisuuden ja hyvän olon lisäämiseen. Asiakkaan oma käsitys hyvästä arjesta kuuluu mukaan kaikissa tilanteissa.

Suunnitelmaan kirjataan myös se, minkä asiakas tekee itse. Jos hän pystyy pesemään kasvonsa mutta tarvitsee apua suihkussa, tätä eroa ei pidä häivyttää yleisen ”hygienia-avun” alle. Sopivasti kohdennettu apu tukee omatoimisuutta eikä korvaa sitä tarpeettomasti.

Palvelutarpeen arviointi antaa suunnitelmalle perustan

Ennen tehtävistä sopimista selvitetään, millaista apua asiakas tarvitsee ja milloin tarve ilmenee. Arvioinnissa tarkastellaan fyysistä toimintakykyä, muistia, mielialaa, ravitsemusta, sairauksia ja sosiaalista tilannetta. Myös kodin olosuhteet vaikuttavat siihen, miten arki onnistuu.

Pelkkä kysymys ”pärjäätkö kotona?” ei yleensä riitä. Hyödyllisempää on käydä läpi tavallinen vuorokausi: miten sängystä nouseminen sujuu, tulevatko lääkkeet otetuiksi, onnistuuko ruoan lämmittäminen ja miten apua saa yöllä. Samalla selvitetään, onko tilanne muuttunut esimerkiksi sairaalajakson tai läheisen sairastumisen jälkeen.

Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi RAI-arviointijärjestelmää. Mittareiden rinnalla tarvitaan asiakkaan oma kuvaus arjesta ja ammattilaisen havaintoja. Yksittäinen pistemäärä ei kuvaa kaikkia kodin tilanteita tai henkilökohtaisia tavoitteita.

Jos ensimmäinen tapaaminen jännittää, voit tutustua etukäteen siihen, mitä kotihoidon kartoituskäynnillä tapahtuu. Valmistautumista helpottaa muutaman päivän muistiinpano siitä, missä tilanteissa apua tarvittiin ja mikä sujui itsenäisesti.

Asiakas osallistuu, läheisen roolista sovitaan erikseen

Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kotihoidossa mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle pitää kertoa vaihtoehdoista ymmärrettävästi, ja hänelle on annettava aikaa ilmaista toiveensa. Huono kuulo, väsymys tai vaikeus löytää sanoja eivät tarkoita, ettei omaa näkemystä olisi.

Asiakas voi haluta läheisen mukaan keskusteluun. Läheinen voi kertoa esimerkiksi kaatumisista, ruokailun muutoksista tai huolesta, joka ei tule lyhyellä käynnillä esiin. Samalla on varmistettava, ettei läheisen näkemys automaattisesti korvaa asiakkaan omaa tahtoa.

Läheisen apua ei pidä kirjata oletuksena. Jos tytär käy kaupassa, sovitaan hänen kanssaan myös siitä, onko järjestely mahdollinen jatkossa. Läheisen voimavarat voivat muuttua siinä missä asiakkaankin.

Osallistuminen suunnitteluun ei automaattisesti anna oikeutta kaikkiin asiakas- tai terveystietoihin. Tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta tai muuta laissa säädettyä perustetta. Jos asiakas ei kykene osallistumaan tai ymmärtämään ratkaisujen vaikutuksia, hänen tahtoaan selvitetään laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen kanssa lain edellyttämällä tavalla. Muistisairaus ei yksin poista itsemääräämisoikeutta.

”hoito ja palvelusuunnitelma kotihoito”: esimerkkipohja arkeen

Seuraava taulukko havainnollistaa suunnitelman sisältöä. Se ei ole virallinen lomake eikä yksilöllinen hoito-ohje. Esimerkkien tehtävänä on näyttää, miten yleinen avuntarve muutetaan ymmärrettäväksi kirjaukseksi.

Kirjattava asia Mitä siitä sovitaan? Esimerkki kirjauksesta
Asiakkaan oma tavoite Mikä arjessa on asiakkaalle tärkeää? Asiakas haluaa osallistua aamupalan valmistamiseen.
Voimavarat Mitkä asiat onnistuvat itse? Asiakas pesee kasvot ja pukee ylävartalon itsenäisesti.
Avuntarve Missä tehtävässä tarvitaan apua? Asiakas tarvitsee tukea suihkussa ja sukkien pukemisessa.
Palvelun toteutus Mitä tehdään, kuinka usein ja mihin aikaan? Aamukäynnillä tuetaan sovittuja aamutoimia ja ruokailun toteutumista.
Vastuut Kuka huolehtii mistäkin? Kotihoito toteuttaa sovitut käynnit. Läheinen hoitaa ruokaostokset erikseen sovitusti.
Lääkehoito Missä lääkehoidon tehtävissä tarvitaan tukea? Lääkkeiden antamisesta ja vaikutusten seurannasta sovitaan erikseen ajantasaisen lääkehoitoa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Poikkeustilanteet Miten toimitaan, jos tavallinen käynti ei onnistu? Asiakkaan poissaolon varalta kirjataan sovittu tavoittamis- ja yhteydenottokäytäntö.
Seuranta Mistä tiedetään, että apu vastaa tarvetta? Ruokailun toteutumista ja asiakkaan kokemusta avun riittävyydestä seurataan sovitulla tavalla.
Tarkistaminen Milloin ja kenen kanssa suunnitelma arvioidaan? Kirjataan seuraava tarkistuspäivä ja yhteyshenkilö muutoksia varten.

Kirjaa myös palvelun rajat ja yhteydenottotavat

Hoito- ja palvelusuunnitelma ehkäisee kotihoidon väärinkäsityksiä, kun siitä ilmenee myös, mitkä tehtävät eivät kuulu sovittuun palveluun. Esimerkiksi henkilökohtainen hoiva, kodin laajempi siivous, asiointi ja saattaminen eivät automaattisesti sisälly samaan kokonaisuuteen.

Käyntien ajankohdista kannattaa kirjata, onko kyse tarkasta ajasta vai sovitusta aikaikkunasta. Jos tehtävän ajoitus on terveydentilan vuoksi olennainen, sen merkitys on tuotava esiin. Suunnitelmassa pitää näkyä myös yhteyshenkilö ja se, miten asiakas ilmoittaa peruuntuvasta käynnistä tai uudesta avuntarpeesta.

Lääkehoidon kohdalla yleinen maininta ”autetaan lääkkeissä” jättää liikaa tulkinnanvaraa. Vastuut esimerkiksi lääkkeiden hankkimisesta, annostelusta, antamisesta ja vaikutusten seurannasta on erotettava toisistaan. Lääkeannoksia ei muuteta palvelusuunnitelmaa muokkaamalla, vaan hoitavan tahon ohjeiden mukaisesti.

Suunnitelma näkyy käynneillä ja sitä seurataan

Suunnitelman hyöty ratkaistaan tavallisilla kotikäynneillä. Työntekijän tulee tietää asiakkaan tavoitteet ja sovitut tehtävät, ja toteutuksesta kirjataan tarpeelliset havainnot. Asiakkaan ei pitäisi joutua selittämään samoja perustietoja jokaiselle uudelle työntekijälle.

Hoito- ja palvelusuunnitelma pidetään kotihoidossa ajan tasalla vertaamalla sovittua apua todelliseen arkeen. Jos aamutoimet jäävät toistuvasti kesken tai asiakas ei enää pääse turvallisesti wc:hen, tarvitaan tilanteen arviointia. Pelkkä toistuva merkintä ongelmasta ei ratkaise avuntarvetta.

Tarkistus on aiheellinen esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen, kaatumisen, uuden sekavuuden tai läheisen antaman avun vähenemisen jälkeen. Myös voinnin kohentuminen voi muuttaa palvelujen tarvetta. Seuraavaa sovittua tarkistuspäivää ei tarvitse odottaa, jos nykyinen kokonaisuus ei enää riitä.

Asiakaskohtainen suunnitelma on eri asia kuin palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma. Ensimmäinen kertoo yhden asiakkaan avusta, jälkimmäinen palvelun laadun ja turvallisuuden varmistamisesta laajemmin. Näiden yhteyttä avaa artikkeli kotihoidon omavalvonnasta käytännössä.

Asiakas ja kotihoidon työntekijä käyvät yhdessä läpi hoito ja palvelusuunnitelma kotihoidossa ja sovittuja arjen tehtäviä.

Näin pyydät suunnitelman ja saat muutokset käsittelyyn

Pyydä vastuutyöntekijältä tai palveluntuottajalta mahdollisuus tutustua ajantasaiseen suunnitelmaasi ja tarvittaessa saada siitä jäljennös. Tarkista erityisesti, vastaavatko siinä kuvatut tehtävät, käyntitiheys ja vastuut sitä, mitä olet ymmärtänyt sovituksi.

Muutospyyntö kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Ilmaus ”apua on liian vähän” kertoo huolesta, mutta esimerkki auttaa arvioinnissa: iltapala on jäänyt kolmena iltana syömättä, koska asiakas ei enää pysty lämmittämään ruokaa. Pyydä kirjaamaan muuttunut tilanne ja sopimaan, kuka arvioi sen sekä milloin saat vastauksen.

Jos olet eri mieltä ammattilaisen kanssa, pyydä oma näkemyksesi ja erimielisyyden perusteet kirjattaviksi. Asiakkaan toive ei aina johda juuri hänen ehdottamaansa palveluun, mutta näkemys on kuultava ja vaihtoehdot selvitettävä ymmärrettävästi.

Julkisen palvelun määrää tai epäämistä koskevassa asiassa pyydä kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Asiakirjan virheelliseen tietoon voit pyytää oikaisua rekisterinpitäjältä. Sosiaaliasiavastaava neuvoo sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksissa, potilasasiavastaava terveydenhuollon potilaan oikeuksissa. He eivät itse muuta palvelupäätöksiä.

Äkillisessä vakavassa voinnin muutoksessa ei odoteta suunnitelmapalaveria. Hätätilanteessa soitetaan numeroon 112.

Miten kotihoitoa haetaan Espoossa ja Turussa?

Julkisen kotihoidon tarvetta selvitetään oman hyvinvointialueen palveluohjauksessa. Espoossa vastuullinen järjestäjä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli Varha. Yhteydenottokanavat, lomakkeet ja palvelujen myöntämisen käytännöt kannattaa tarkistaa alueen omista ajantasaisista ohjeista.

Sosiaalihuoltolaki ohjaa palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelman laatimista. Julkisen palvelun saaminen perustuu yksilölliseen arviointiin ja myöntämisedellytyksiin, ei pelkästään asiakkaan tai läheisen toivomaan käyntimäärään.

Yksityiseen kotihoitoon voi ottaa yhteyttä myös suoraan. Tällöin tarpeet, palvelun sisältö ja kustannukset sovitaan palveluntuottajan kanssa. Yksityisen palvelun käyttäminen ei itsessään estä pyytämästä hyvinvointialueelta palvelutarpeen arviointia.

Kustannukset selvitetään suunnitelman rinnalla

Hoito- ja palvelusuunnitelma auttaa hahmottamaan kotihoidon kokonaisuutta, mutta hinnat ja maksujen määräytyminen on selvitettävä erikseen. Julkisessa kotihoidossa maksuun vaikuttavat palvelun luonne ja sovellettavat asiakasmaksusäännöt. Yksityisessä palvelussa tarkistetaan hinnasto, mahdolliset lisämaksut ja peruutusehdot.

Jos palvelua on tarkoitus maksaa vakuutuksesta, korvattavuus pitää varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä ennen tilaamista. Kansainvälisessä tilanteessa myös vakuutuksen soveltamismaa on olennainen: esimerkiksi Insurance2Allin terveys- ja Medicare-vakuutusten vertailu käsittelee Yhdysvaltain vakuutusvaihtoehtoja, ei Suomen kotihoidon asiakasmaksuja tai palveluoikeutta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka vastaa hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta? Vastuu määräytyy palvelukokonaisuuden ja järjestämistavan mukaan. Suunnitelma laaditaan yleensä asiakkaan ja tarvittavien ammattilaisten yhteistyönä. Asiakkaalle pitää olla selvää, kuka toimii yhteyshenkilönä ja vastaa tarkistamisen käynnistämisestä.

Kuinka usein suunnitelma pitää päivittää? Suunnitelmaan merkitään sovittu arviointiajankohta. Lisäksi sitä tarkistetaan avuntarpeen muuttuessa, esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Kaikille asiakkaille sopivaa yhtä tarkistusväliä ei pidä olettaa.

Voiko läheinen pyytää suunnitelman muuttamista? Läheinen voi kertoa huolestaan ja pyytää tilanteen arviointia. Asiakkaan osallistuminen, itsemääräämisoikeus ja tietosuoja huomioidaan käsittelyssä. Läheisen yhteydenotto ei automaattisesti oikeuta saamaan asiakkaan tietoja.

Voiko asiakas kieltäytyä suunnitellusta avusta? Itsemääräämisoikeus on lähtökohta. Kieltäytymisen syy, asiakkaan ymmärrys tilanteesta ja mahdolliset turvallisuusriskit selvitetään. Tavallinen hoito- ja palvelusuunnitelma ei itsessään anna oikeutta pakottaa asiakasta vastaanottamaan apua.

Aloita oman arjen tarpeista

Toimiva hoito- ja palvelusuunnitelma tekee kotihoidosta ymmärrettävää: asiakas tietää, mitä on sovittu ja miten muutosta pyydetään. Ennen ensimmäistä tapaamista riittää, että kirjaat muutaman konkreettisen tilanteen, joissa apua tarvitaan, sekä asiat, joista haluat edelleen huolehtia itse.

Omegayksi tarjoaa yksilöllistä kotihoitoa Espoossa ja Turussa. Voit varata maksuttoman kartoituskäynnin ja keskustella siitä, millainen tuki sopisi omaan tai läheisesi arkeen.

Lämna en kommentar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *

Rulla till toppen