Kun kotona selviytyminen alkaa huolestuttaa, kotihoito ja kotisairaanhoito voivat kuulostaa kahdelta vaihtoehtoiselta palvelulta. Todellisuudessa ne voivat kuulua samaan kokonaisuuteen. Kotihoito tukee päivittäistä pärjäämistä, kun taas kotisairaanhoito tarkoittaa kotona toteutettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Sopiva apu määräytyy sen perusteella, missä asioissa ihminen tarvitsee tukea ja millaista ammatillista osaamista hänen tilanteensa edellyttää.
Palvelujen eron ymmärtäminen helpottaa yhteydenottoa, avun suunnittelua ja kustannusten selvittämistä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata nimetä etukäteen.
Kotihoidon ja kotisairaanhoidon ero tiiviisti
Kotihoito auttaa ihmistä selviytymään päivittäisestä elämästä omassa kodissaan. Siihen voi kuulua esimerkiksi apua peseytymiseen, pukeutumiseen, ruokailuun ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Sosiaalihuoltolain mukainen kotihoito voi sisältää myös kotisairaanhoitoa.
Kotisairaanhoidon lähtökohtana on puolestaan terveydentilan edellyttämä hoito. Terveydenhuoltolaissa sillä tarkoitetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä sairaanhoitoa kotona tai siihen verrattavassa paikassa. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi haavanhoidosta, lääkehoidon toteuttamisesta tai sairauden seurannasta.
| Vertailukohta | Kotihoito kokonaisuutena | Kotisairaanhoito |
|---|---|---|
| Keskeinen tavoite | Turvallinen arki ja päivittäinen selviytyminen | Sairauden hoito ja terveydentilan seuranta |
| Esimerkkejä avusta | Peseytyminen, pukeutuminen ja ruokailussa auttaminen | Haavanhoito, pistoshoito ja sovitut mittaukset |
| Tarpeen lähtökohta | Toimintakyky ja arjessa tarvittava apu | Terveydenhuollon arvioima hoidon tarve |
| Toteutus | Sovittujen käyntien ja palvelusuunnitelman mukaan | Hoito-ohjeiden ja ammatillisten vastuiden mukaan |
Palvelun nimike ei yksin ratkaise käynnin sisältöä. Samalla käynnillä voidaan auttaa aamutoimissa ja toteuttaa sovittua sairaanhoitoa, kun työntekijän osaaminen ja tehtävän edellyttämät oikeudet riittävät.
Miten kotihoito ja kotisairaanhoito liittyvät kotipalveluun?
Kotipalvelu on arkikielessä yleisnimitys kotiin saatavalle käytännön avulle. Siksi sitä käytetään toisinaan myös kotihoidon synonyymina. Palvelua hankittaessa kannattaa kuitenkin selvittää, tarkoitetaanko henkilökohtaista hoivaa, kodinhoitoa vai sairaanhoidollisia tehtäviä.
Nykyisessä sosiaalihuoltolaissa lapsiperheiden kotipalvelu on erikseen määritelty palvelu. Lisäksi esimerkiksi siivous-, ateria- ja asiointipalvelut voivat olla tukipalveluja. Säännöllinen kotihoitokäynti ei siis automaattisesti sisällä kodin viikkosiivousta tai kauppa-asioiden hoitamista.
Erottelu auttaa myös välttämään turhia hankintoja. Jos läheinen pärjää henkilökohtaisissa toimissaan mutta ei enää jaksa imuroida tai valmistaa ruokaa, ensimmäinen ratkaisu voi olla siivous- tai ateriapalvelu. Jos peseytyminen, syöminen tai lääkkeiden turvallinen ottaminen ei onnistu, tarvitaan laajempi arvio.
Kumpaa apua oma läheinen tarvitsee?
Avun tarvetta kannattaa kuvata konkreettisina tilanteina eikä pelkkänä palvelutoiveena. Ilmaus ”äiti tarvitsee kotihoitoa” kertoo vähemmän kuin havainto siitä, että aamupala jää syömättä, suihkussa käyminen pelottaa ja iltalääkkeet unohtuvat.
Käytännössä kotihoito ja kotisairaanhoito voivat täydentää toisiaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Päivittäiset toimet vaikeutuvat: pukeutuminen, wc-käynnit tai ruokailu eivät onnistu turvallisesti ilman toisen ihmisen apua. Painopiste on arjen hoivassa ja toimintakyvyn tukemisessa.
- Kotona tarvitaan sovittua sairaanhoitoa: leikkaushaava vaatii hoitoa tai määrätty lääke annetaan pistoksena. Tarve voi olla tilapäinen, vaikka muuta päivittäistä apua ei tarvittaisi.
- Muistisairaus vaikuttaa koko arkeen: syöminen, lääkitys ja liikkuminen edellyttävät seurantaa. Tällöin tarvitaan usein sekä henkilökohtaista apua että terveydentilan arviointia.
Pelkkä diagnoosi ei kerro tarvittavien käyntien määrää. Samaa sairautta sairastavista toinen voi pärjätä itsenäisesti ja toinen tarvita apua useita kertoja päivässä. Ratkaisevaa on todellinen toimintakyky omassa ympäristössä.
Myös avun kesto vaihtelee. Sairaalasta kotiutuva voi tarvita muutaman viikon tukea, kun taas etenevä sairaus voi edellyttää jatkuvaa palvelua. Tarkempia esimerkkejä sairaanhoidollisista tehtävistä löytyy kuvauksestamme, jossa käsitellään kotisairaanhoidon palveluja ja niiden toteuttamista kotona.
Mitä kotikäynnillä voidaan tehdä, ja missä kulkee raja?
Kaikkia terveydenhuollon tutkimuksia ja hoitoja ei voi siirtää kotiin. Kotona toteuttamisen on oltava turvallista, ja käytettävissä pitää olla tehtävään sopiva osaaminen, välineet sekä tarvittavat hoito-ohjeet. Esimerkiksi näytteenotosta tai vaativammasta lääkehoidosta sovitaan aina erikseen, eikä niitä pidä olettaa jokaisen palveluntuottajan tarjontaan kuuluviksi.
Myös työntekijän tehtävä ratkaisee. Kaikki kotihoidon työntekijät eivät tee samoja toimenpiteitä, eikä jokaiseen sairaanhoidolliseen tehtävään välttämättä tarvita juuri sairaanhoitajaa. Työnjako perustuu koulutukseen, varmistettuun osaamiseen ja organisaation käytäntöihin.
Kun kotihoito ja kotisairaanhoito suunnitellaan yhdessä, suunnitelmaan kannattaa kirjata myös palvelun rajat: kuka seuraa vointia, kenelle muutoksista ilmoitetaan ja kuka vastaa hoidon jatkon arvioinnista.
Rajanveto näkyy suunhoidossakin. Päivittäisessä hampaiden tai proteesien puhdistuksessa voidaan auttaa kotona, mutta proteesien valmistaminen ja implanttihoidot kuuluvat hammaslääkäripalveluihin. Esimerkiksi Australiassa toimivan Beenleigh Dentalin hammaslääkäripalveluihin sisältyvät proteesit ja implanttihoidot havainnollistavat tätä eroa. Suomessa suun tutkimuksen ja varsinaisen hammashoidon tarve arvioidaan omassa hammashoitolassa.
Näin palveluun hakeudutaan Espoossa ja Turussa
Julkisen palvelun hakeminen alkaa yleensä hyvinvointialueen asiakas- tai palveluohjauksesta. Espoossa järjestäjä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Turussa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Alueiden virallisilta sivuilta löytyvät ajantasaiset yhteydenottokanavat, palvelukuvaukset ja asiakasmaksut. Muilla paikkakunnilla yhteys otetaan oman hyvinvointialueen palveluihin.
Kerro yhteydenotossa, mitä kotona ei enää pystytä tekemään turvallisesti, milloin ongelmat alkoivat ja onko tilanne muuttunut nopeasti. Mainitse myös läheisten antama apu, mutta kerro rehellisesti, mihin heidän voimavaransa riittävät.
Arvioinnissa selvitetään, miten kotihoito ja kotisairaanhoito vastaisivat henkilön tarpeisiin ja tarvitaanko lisäksi muita palveluja. Julkista kotihoitoa ei myönnetä pelkän iän perusteella, vaan ratkaisu perustuu yksilölliseen tarpeeseen ja sovellettaviin myöntämisperusteisiin.
Sairaalasta kotiutumisen yhteydessä avuntarve kannattaa nostaa esiin jo osastolla. Ennen kotiin lähtöä on hyvä varmistaa ensimmäisen käynnin ajankohta, ajantasaiset lääkeohjeet ja yhteyshenkilö ongelmatilanteisiin.
Yksityiseen palveluntuottajaan voi ottaa yhteyttä suoraan. Myös silloin tarvitaan riittävä arvio tarpeesta, ja sairaanhoidolliset tehtävät edellyttävät asianmukaisia hoito-ohjeita. Yksityinen apu voi täydentää julkisia palveluja, mutta vastuut on sovittava selvästi, jotta tehtäviä ei jää tekemättä tai tehdä päällekkäin.
Asiakas osallistuu arviointiin ja tietojen jakamisesta sovitaan
Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan liikkumista, muistia, ravitsemusta, lääkityksen toteutumista ja kodin turvallisuutta. Yhtä olennaista on kuulla, mitä asiakas itse toivoo ja mistä hän haluaa selviytyä omin voimin. Tarkoitus ei ole tehdä kaikkea hänen puolestaan, vaan tukea jäljellä olevaa toimintakykyä.
Läheinen voi osallistua keskusteluun asiakkaan suostumuksella. Pelkkä sukulaisuussuhde ei kuitenkaan anna automaattista oikeutta nähdä kaikkia asiakas- tai potilastietoja. Tietojen luovuttamiseen tarvitaan suostumus tai muu laissa säädetty peruste.
Läheinen voi välittää ammattilaisille omia havaintojaan, vaikka hänelle ei voitaisi antaa salassa pidettäviä tietoja takaisin. Jos asiakas ei kykene päättämään hoidostaan tai ymmärtämään palvelujen merkitystä, hänen tahtonsa selvittämisessä ja edustamisessaan toimitaan lain mukaisesti.
Käytännössä kannattaa sopia yhteyshenkilö, yhteydenpitotapa ja se, mistä voinnin muutoksista ilmoitetaan. Myös avainten käsittely ja kotiin pääsyn järjestäminen kuuluvat turvalliseen palvelun aloitukseen.

Mistä asiakasmaksut ja yksityisen palvelun hinta muodostuvat?
Palvelun hintaa ei voi päätellä pelkästä nimestä. Julkisissa palveluissa maksuun vaikuttaa esimerkiksi se, onko palvelu tilapäistä vai jatkuvaa ja säännöllistä. Jatkuvan ja säännöllisen kotiin annettavan palvelun kuukausimaksussa huomioidaan lain mukaisesti muun muassa palvelutunnit, perheen koko ja maksukyvyn perusteena olevat tulot.
Tarkista oman hyvinvointialueen voimassa olevasta hinnastosta myös mahdolliset erilliset tukipalvelumaksut. Jos maksu vaarantaa toimeentulon, selvitä mahdollisuus maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Älä jätä välttämätöntä apua hakematta pelkän alustavan hinta-arvion vuoksi.
Yksityisessä palvelussa hintaan voivat vaikuttaa käynnin kesto, ajankohta, tehtävän vaativuus ja mahdolliset matka- tai vähimmäisveloitukset. Pyydä kirjallinen erittely sekä arvio kuukausikustannuksesta. Vertailussa auttaa myös artikkelimme yksityisen ja julkisen kotihoidon eroista.
Palveluseteliä voi käyttää vain hyvinvointialueen päätöksen ja kyseisen palvelun ehtojen mukaisesti. Seteli ei ole automaattinen oikeus eikä välttämättä kata koko hintaa. Kotitalousvähennys puolestaan riippuu ostetun työn sisällöstä ja muista verotuksen ehdoista. Terveyden- ja sairaanhoito ei lähtökohtaisesti oikeuta vähennykseen, joten tarkista ajantasaiset ehdot Verohallinnolta.
Kun kotihoito ja kotisairaanhoito sisältyvät samaan tarjoukseen, varmista, mitä kumpaankin osuuteen kuuluu ja mistä mahdolliset lisämaksut syntyvät. Halvin tuntihinta ei yksin kerro palvelun kokonaiskustannusta.
Jos kotona pärjääminen vaarantuu ennen palvelupäätöstä
Palvelupäätöstä ei pidä jäädä odottamaan tilanteessa, jossa välttämätön hoiva tai turvallisuus ei toteudu. Ota uudelleen yhteyttä hyvinvointialueen palveluohjaukseen ja kerro selvästi, mikä on muuttunut. Kiireellisessä sosiaalisen avun tarpeessa yhteys otetaan alueen sosiaalipäivystykseen.
Jos kyse on äkillisestä terveysongelmasta, ota yhteys terveydenhuoltoon. Espoossa ja Turussa kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa neuvoo Päivystysapu numerossa 116117. Henkeä uhkaavassa tilanteessa, kuten vakavassa hengitysvaikeudessa tai tajuttomuudessa, soita 112.
Uusi sekavuus, toistuvat kaatumiset tai selvä yleisvoinnin heikkeneminen tarvitsevat terveydenhuollon arviota. Tavallinen kotihoidon kartoitus ei korvaa sitä. Jos henkilöä ei voi jättää yksin turvallisesti, kerro tämä heti ammattilaiselle ja pyydä ohje välittömän avun järjestämiseen.
Usein kysyttyä
Voivatko kotihoito ja kotisairaanhoito tulla samalta palveluntuottajalta? Kyllä, jos palveluntuottajan palveluvalikoima, henkilöstön osaaminen ja toiminnan edellytykset kattavat tarvittavat tehtävät. Sisältö ja vastuut pitää varmistaa erikseen, sillä kaikki kotiin apua tarjoavat yritykset eivät toteuta sairaanhoitoa.
Tarvitaanko kaikkeen kotiin saatavaan apuun lääkärin lähete? Ei. Esimerkiksi siivousapua tai henkilökohtaista arjen tukea voi hankkia ilman lääkärin lähetettä. Sairaanhoidolliset tehtävät edellyttävät terveydenhuollon arviota ja tehtävän mukaisia määräyksiä tai hoito-ohjeita. Julkisen palvelun myöntäminen ratkaistaan omassa arviointiprosessissaan.
Mitä eroa on kotihoidolla ja omaishoidolla? Kotihoito on ammattilaisten toteuttamaa palvelua. Omaishoidossa läheinen huolehtii henkilön hoidosta ja huolenpidosta. Omaishoidon tuki on erikseen haettava kokonaisuus, jonka myöntämisestä hyvinvointialue päättää. Läheisen antama apu ja ammatilliset palvelut voivat täydentää toisiaan.
Voiko kotisairaanhoitoa saada vain lyhyeksi ajaksi? Kyllä. Tarve voi liittyä esimerkiksi leikkauksesta toipumiseen tai määräaikaiseen haavanhoitoon. Palvelun sisältö ja kesto sovitaan hoidon tarpeen mukaan, ja niitä arvioidaan tilanteen muuttuessa.
Selvitetään, millainen apu sopii teidän arkeenne
Jos et ole varma tarvittavasta palvelusta, aloita kuvaamalla arjen hankalimmat tilanteet. Omegayksi tarjoaa kotihoitoa ja kotiin saatavaa tukea Espoossa, Turussa ja lähialueilla. Yksilöllisessä suunnittelussa voidaan käydä läpi avun sisältö, käyntien tarve ja henkilöstön jatkuvuus.
Voit varata Omegayksiltä maksuttoman kartoituskäynnin ja selvittää, millainen palvelukokonaisuus vastaisi omaa tai läheisesi tilannetta.
